perjantai 28. joulukuuta 2012

Tuhoon tuomittu dodo


Halusin tehdä veljelleni joululahjaksi mekaanisen dodon, mutta koulukiireiden takia sen tekeminen jäi aika viime tippaan. Muutamien kokeilujen jälkeen keksin miten saisin luotua lintumaisen kävelyn, ja varsin sulava askellus siitä tulikin. Päätin laittaa linnun myös viuhtomaan pieniä siipiään samalla kun se tepastelee.

Monen päivän suunnittelu-, leikkaus- ja maalausurakan jälkeen oli aika laittaa lintu lopullisesti kasaan. Valitettavasti jouduin toteamaan, että vaikka kokonaisuuden mekaniikka toimi paperilla, käytännössä kampiakselin ja kiertokangen voimat eivät riittäneet liikuttamaan monen mutkan takana olevia suhteellisen massiivisia jalkoja. Yritin korjata asiaa moneen otteeseen, sillä olin uhrannut projektille jo niin monta tuntia, ja siivet sekä se monimutkaisin kohta eli tuo jalan mekanismi toimivat niin moitteettomasti. Mutta aika, materiaalit ja keinot loppuivat, ja oli pakko nostaa kädet pystyyn. Toivottavasti keksin ratkaisun joskus, kun olen ehtinyt kerätä voimia, sillä olisi tosi mahtavaa nähdä tuo valmiina.


Olisin voinut tehdä jaloista vähän realistisemmat liittämällä "lihaa" kiinni joko sääri- tai pohjeluuhun, mikä olisi peittänyt tuota mekanismia, ja kiinnittämällä nuo pitkät pinnat pyöreiden palojen piiloon jäävälle puolelle. Mutta tämän oli tarkoitus tulla tekniikan miehelle ja liike on mielestäni sen verran elegantti, etten halunnut peittää sitä.

torstai 27. joulukuuta 2012

Paksu tuubihuivi


Neuloin aattoiltana pukkia odotellessa tuubihuivin paksusta Bravo Big -langasta. Tein tämän yksi oikein, yksi nurin kympin puikoilla tehden aina langankierron silmukoiden välissä, jotta neuloksesta tulee tarpeeksi isoa. Siinä meni hetki ennen kuin pääsi oikeaan rytmiin, mutta pieni epätasaisuus ei hirveästi haittaa tuossa kirjavassa huivissa. Helpommalla olisi kai päässyt käyttämällä superpaksuja puikkoja.


maanantai 24. joulukuuta 2012

Totoro


Puun oksalla istuvat punatulkut olisi kai perinteisempi aihe jouluiseen ristipistotyöhön, mutta mie päätin tehdä Totoron. Tämä kai sopii paremmin asuntoon, jossa on kyllä hieno klassinen kaappikello, mutta myös kaikenlaisia lapsellisia nuorekkaita sisustuselementtejä.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Kolme pukkia


Kolmas veljenpoika sai tänään nimen ja päätin tehdä ristiäislahjaksi hänelle taulun sijasta tälläisen liikkuvan kuvan. Ajattelin, että tämähän käy siitä enkelitaulusta, kun tässä kolme veljestä ylittää siltaa puskissa väijyvistä vaaroista huolimatta.

Askartelin mekanismin rattaatkin itse puupahvista ja grillitikuista, mistä olen aika tyytyväinen. Ja ihmeiden ihme, se oikeasti toimii! Sain myös vihdoin kokeiltua keväällä Saksasta ostamiani akryylimaalimediumeja. Jokeen käytin kiilto- ja helmiäistahnoja ja sammaleessa röpelönnysainetta.






Kurkistus helman alle

maanantai 17. joulukuuta 2012

Tontun ovi


Huomasin tässä viikko ennen joulua meidän käytävässä jotain mitä en aiemmin muista nähneeni. Mikä lie tuonkin oven takana asustaa? On kait varmuuden vuoksi parasta, että ollaan niin isot kuin pienetkin ihan kiltisti, ties mitä vakoojia meidän nurkissa piileskelee.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Petteri Punakuono

Päätin tänä vuonna nostaa joulukorttieni käsityöarvoa ristipistoilla. En ollut aikaisemmin harrastanut kirjontaa, joten miun oli tyydyttävä yksinkertaiseen poron päähän. Enpä kyllä olisi monimutkaisempaa kuviota viitsinyt tehdäkään, kun noita kortteja oli sen verran monta.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Sukkanorsu


Miulla oli vaikeuksia löytää sukkia, joissa tuo ruutukuvio kulki koko matkalla eikä vain varressa, joten jouduin ostamaan poikien sukkahousut. Niissä oli sen verran sitä kuvioitua sääriosaa, että yhdestä parista sai kaksi elukkaa, kunhan tekisin kuonon jostain muusta palasta kuin kantapäästä. Syntyi siis tämmöinen ronsu, josta tulikin sopivan elefanttimaisen tanakka, kun sukan jalkaosa ei ollut kovin pitkä.

Koko porukka

perjantai 23. marraskuuta 2012

Sukkapupu


Miun kangaslaatikkoon oli jäänyt sukkia apinoiden ompelemisen jäljiltä. Vaikka puhtaat sukat tuntuukin olevan miulla aina hupeneva luonnonvara, en voinut ottaa niitä omaan käyttöön, koska olin ostanut lasten sukkia, jotta apinoiden torsosta tulee lyhyt ja söpö.

Halusin tällä kertaa kokeilla mitä muita elukoita sukista saa tehtyä. Tässä on pikkuinen pupu, jonka tein muuten samalla kaavalla kuin apinat, mutta jätin pitkän häntäpalan pois. Korvat leikkasin jalkapöydän osasta pitkittäin kun apinan korvat leikataan poikittain.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Sukupolvenvaihdos


Eräs poika, joka nuorempana tapetoi huoneensa seinät Lassi ja Leevi -sarjakuvilla, täytti hiljattain 30 vuotta. Samoihin aikoihin oli hänen kolmannen pojanviikarinsa laskettu aika, joten maalasin hänelle tällaisen aiheeseen sopivan taulun.

torstai 1. marraskuuta 2012

Lukutoukan lyhty


Tässä toistaiseksi viimeinen lyhty, nyt on vuorossa mukava lukunurkkaus. Jouduin harjoittamaan vähän mustaa magiaa, mutta sain nojatuolin päällisen istumaan ja kuvionkin vielä menemään samansuuntaisesti joka sivulla.

maanantai 29. lokakuuta 2012

Torttukahvit


Tämän lyhdyn teemana on hienojen tätien torttukutsut. Pöytään on katettu polymeerimassasta muovaillut astiat ja unelmatorttu.


Aiemmin olen ripustanut lamput lyhdyn katossa keskellä olevan hormin rei'istä, mutta tällä kertaa se ei olisi osunut sisustuksellisesti oikeaan kohtaan. Ratkaisin asian ripustamalla kattokruunun katonrajaan pingotettuista grillitikuista. Uunin kohdalle osuva aukko on vielä sen verran iso, että uunin saa vielä helposti ulos tulien sytyttämisen ajaksi.


perjantai 26. lokakuuta 2012

Ylisuoriutujan lyhty


Tämän lyhdyn sisustin tunnolliselle kympin oppilaalle. Tein pienen hymytyttöpatsaan sekä kirjoituslipaston hammastikuista, puulastoista ja tyylikkäistä vetimistä.


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pianolyhty



Illat pimenee, joten tein lisää lyhtyjä. Tässä sisustuksessa käytin vaaleaa puuta sekä raikkaita sinivalkoisia kankaita ja nurkkaan tein jätskitikuista pienen pianon. Koskettimet onnistuin piirtämään suoraan valkoiseksi maalattuun puuhun 0,05 mm paksuisella permanent-tussilla, joka on muuten osoittautunut aika löydöksi. Jos miulla ei olisi ollut noin ohutta tussia, olisin varmaan yrittänyt tehdä koskettimet kutistemuovilla.




Kakluunin tein vanhalla mallilla energiajuomatölkistä. Käytin Lidlin sokerittoman juoman tölkkiä, koska se oli sopivan väritön ja vähäeleinen, eli kuvioiden piiloon maalaaminen onnistui helpommin. 

Avasin yläpään tölkinavaajalla ja teippasin leikatut reunat maalarinteipillä, jottei ne revi ihoa auki. Tällä kertaa leikkasin tulipesän aukon niin, että aukon tieltä pois leikattava osa taivutetaan luukuiksi. Edellisellä kerralla en osannut leikata reikää kerralla oikean kokoiseksi, joten jouduin tekemään luukut erillisestä metallilevystä, mikä sekin kyllä toimi ihan hyvin. Sain tehtyä nuo rengasmaiset korotukset helposti kaksipuolisella teipillä. 

Käytin maalaamiseen kiiltävää valkoista spraymaalia, tosin ei tuosta ihan posliinin kiiltävää tullut. Tulipesän luukut ja reunat maalasin kultaisella emalimaalilla.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Kukkanipsi


Pyörittelin vanhan roosan värisestä ricrac-nauhasta ruusukkeita, jotka liimasin hiusnipseihin. Nipsit oli miusta häiritsevän kiiltäviä, joten päällystin ne luonnonvalkoisella villalangalla aloittaen leveästä päästä, jotta siirtyminen reunalta toiselle käy helposti ja huomaamattomasti kapeassa päässä. Villalankapäällystyksen ansiosta nipsi pysyy paremmin paikoillaan liukkaissakin hiuksissa. 

lauantai 6. lokakuuta 2012

Pyhäkoulutyttö


Olen jo jonkun aikaa miettinyt miten kutistemuovista voisi muotoilla rusetteja. Sain vihdoin mallin toimimaan, vaikka se vaatikin aika kovien "taikasanojen" käyttöä. Piti aika monta kertaa laittaa kuviot takaisin uuniin pehmenemään, kun en ehtinyt muovailla tulikuumia palasia juuri oikeaan muotoon sen muutaman sekunnin aikana kun ne antaa periksi. Mutta onnistuin vihdoin ja miusta näistä tuli ihan söpöjä.

Lisää värejä
Rusetin kaava


torstai 4. lokakuuta 2012

Huopa-aaltoja


Tuo huopalaatikko kun oli esillä edellisten askartelujen jäljiltä niin tein muutaman korun lisää. Käytin näihin denim-sinistä, vaaleansinistä ja turkoosia huopaa noin sentin levyisinä suikaleina. Niputin suikaleet huolella niin että reunat oli millilleen päällekkäin, asettelin mutkille ja ompelin kiinni.


tiistai 2. lokakuuta 2012

Pitsihuopaa

  
Kokeilin tässä kaulakorussa pitsin ja huovan yhdistämistä. Liimasin kankaat yhteen Paverpolilla, joka siis toimii sekä kankaan kovettimena että liimana. Kokeilin piruuttani myös maitoliimamaista puuliimaa, sillä olin kuullut että sitä voi käyttää niin kuin köyhän miehen Paverpolina enkä kyllä huomannut mitään eroa tässä työssä. Tässähän en kylläkään käyttänyt sitä ensisijaisesti kovettimena vaan nimenomaan liimana että eihän se mikään ihme ollutkaan että se puuliima tässä toimi. En siis uittanut kankaita liimassa/kovettimessa kokonaan vaan sivelin ohuen kerroksen yhdyspinnalle, jotta huovan ihoa vasten tuleva pinta jäi pehmeäksi. Valitsin Paverpolin verrokiksi puuliiman Erikeeperin sijaan, koska puuliima on pitävämpää joten riitti kun sitä siveli ihan ohuen miltei näkymättömän kerroksen.

                                                     

lauantai 29. syyskuuta 2012

Lisää kakkua!


Lopuista kakuista tuli mansikkaisia, lukuun ottamatta yhtä porkkanakakkua.


perjantai 28. syyskuuta 2012

Schwarzwaldin kakkurasia


Hamstrasin pahvisia lahjarasioita poistomyynnistä ja tein lisää kakkurasioita, sillä miulla oli vielä jäljellä kirpparilta ostettua "kermaista" tapettia. Tällä kertaa teki mieli Schwarzwaldin kakkua, joten tein päälle kirsikoita valmiista paperimassapalloista. Maalasin ja lakkasin pallot kiiltäviksi, ja muotoilin niitä aidomman mallisiksi painamalla reikäpäätä vähän sisään vesiväripensselin toisella päällä. Kannan tein ruskealla flora-teipillä päällystetystä rautalangasta.


Harkitsin suklaalastujen rullaamista ruskeasta paperista, mutta miusta tuossa tapetissa on niin kiva pinta etten halunnut peittää sitä. Lisäksi tuo kakkupohja ja kermakuorrutus on sen verran sarjakuvamaisen naivistinen ja yksinkertaistettu etten halunnut lähteä tekemään koristelusta liian yksityiskohtaista ja realistista.

Mutta vielä jäi monta kakkua koristelematta niin kuin alakuvasta näkyy. Nekin pääsevät tänne kunhan vain koristeiden paperimassa kuivuu.


keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Viikattuja paitoja


Otin jo varaslähdön isänpäivään ja tein tällaisia origamipaitakortteja. Ohjeita tähän on netti pullollaan, mie käytin tätä. En kylläkään käyttänyt A4-kokoista paperia, kun siitä tulee aika tanakan miehen paita. Sen sijaan leikkasin neliön mallisen skräppipaperin kahtia ja sain siten paidasta vähän pidemmän ja kapeamman. Kortti avautuu ja liimasin sisälle vaalean lapun, johon voi kirjoittaa värssynsä.

Malli on sen verran helppo toteuttaa, että kouluikäiset lapsetkin osaisivat tällaisia tehdä. Tuo kaksipuoleinen skräppipaperi on sen paksuista, että sen saa vielä nätisti taiteltua, mutta punaruutuinen paperi oli jo vähän turhan paksua. Sen pinta alkoi rakoilla taitteissa, joten miun piti värittää ne valkoiset arvet piiloon. Muuten tuo ruutukuvio sopii tähän kyllä kuin nakutettu. Vasemman puolimmaisen paidan värikäs paperi oli kivan näköinen isona arkkina, mutta pieneksi paidaksi taiteltuna kuvio vähän kärsii ja se näyttää nyt Bill Cosbyn villapaidalta. Tämän voi tietysti tehdä tavallisen kopiopaperin vahvuisesta paperistakin, sillä paperin taittelu moninkerroin tuo kortille tarpeeksi ryhtiä.


maanantai 24. syyskuuta 2012

Vanhoja lehtileikkeitä


Kun löytää näin hyvän potretin possusta niin onhan se otettava talteen ja käytettävä johonkin. Ostin kirpparilta 20-luvun Suomen Kuvalehtiä ja niissä oli ihania mainoksia ja ovaaleja pikkukuvia juttujen välissä. Miulla oli sopivan sävyisiä skräppipapereita, joilla sain vähän lisää näyttävyyttä kortteihin.





perjantai 14. syyskuuta 2012

Kuusamon värikartta


No niin, tässä on nyt se projekti, jonka parissa olen puuhaillut tämän viikon. Vaelsin kansallispuistossa, joten otin matkamuistot vain tällä lailla valokuvien muodossa. Otin yli 500 kuvaa kasvi- ja sienikunnasta, joista sain valikoitua 48 eri sävyä värikartaksi. Sinivioletit sävyt jäi ymmärrettävästi uupumaan, joten laitoin niiden tilalle harmaan sävyjä.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Valokuvausprojekti


Olen tällä viikolla kiertämässä Karhunkierrosta ja olen tutustunut reissulla kamerani käyttöön. Miulla on meneillään isompikin projekti, mutta sen valmistumiseen menee vielä tovi, joten laitoin tänne alkupalaksi ottamani panoraamakuvan riippusillasta, joka sattui reitin varrelle.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Ketjusilmukkahelmet


Kuparilanka oli sen verran paksua ja jäykkää, että sillä virkkaaminen oli vaikeampaa kuin hopealangalla. Tyydyin siis tekemään pelkkiä ketjusilmukoita, joista väänsin monirivisen rannekorun.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Virkattuja helmiä


Miulla oli jäljellä muutama harmaa makeanveden helmi ja hopealankapuolan jämät, josta ei olisi saanut enää mitään isoa. Pujotin helmet lankaan ja lähdin virkkaamaan rannekorua. En löytänyt mistään virkkuukoukkua enkä ehtinyt enää kauppaan, joten jouduin käyttämään muovista hiusten raidoituskoukkua, mutta kyllä sekin tässä toimi, sillä lanka oli sen verran ohutta ja taipuisaa.

Lankaa ja helmiä riitti vielä sormukseenkin. Virkattu rakenne antaa sen verran periksi, että sama sormus menee kapeaan ja vähän paksumpaankin sormeen. Virkkaamalla saa leveästäkin sormuksesta kevyen ja hengittävän.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Liitutaulukoru


Nuo solmukorut innosti miut tekemään lisää itse muunneltavia koruja. Maalasin metallisia korupohjia mattavalkoiseksi, jonka jälkeen maalasin syvennöksen mustalla liitutaulumaalilla. Nyt koruun voi piirtää kuvan tai pienen viestin päivän mielialan mukaan. Jos korupohja olisi isompi, tämä olisi käytännöllinen kapistus pitää mukana jos flunssa vie äänen.

Liitutaulumaalin ohjeessa sanotaan että maalia levitetään ohentamatta kaksi ristiin menevää kerrosta. Koska tässä on kyseessä niin pieni pinta, niin suosittelisin kuitenkin maalaamaan useamman ohuen kerroksen hieman kostutetulla siveltimellä, jotta paksun maalin saa levitettyä tarpeeksi tasaisesti.

torstai 30. elokuuta 2012

I can't believe it's knot jewellery



Löysin Karnaluksista ihanan pehmeää luonnonvalkoista puuvillaköyttä, joka sopi korujen tekoon kuin nenä päähän. Tein vanhana partiolaisena erilaisista solmuista tälläisiä kaulakoruja. Kukin koru on tehty noin metrisestä pätkästä, ja kiva puoli tässä on, että jos design alkaa kyllästyttää, sen voi purkaa ja tehdä tilalle uuden solmun.