maanantai 29. lokakuuta 2012

Torttukahvit


Tämän lyhdyn teemana on hienojen tätien torttukutsut. Pöytään on katettu polymeerimassasta muovaillut astiat ja unelmatorttu.


Aiemmin olen ripustanut lamput lyhdyn katossa keskellä olevan hormin rei'istä, mutta tällä kertaa se ei olisi osunut sisustuksellisesti oikeaan kohtaan. Ratkaisin asian ripustamalla kattokruunun katonrajaan pingotettuista grillitikuista. Uunin kohdalle osuva aukko on vielä sen verran iso, että uunin saa vielä helposti ulos tulien sytyttämisen ajaksi.


perjantai 26. lokakuuta 2012

Ylisuoriutujan lyhty


Tämän lyhdyn sisustin tunnolliselle kympin oppilaalle. Tein pienen hymytyttöpatsaan sekä kirjoituslipaston hammastikuista, puulastoista ja tyylikkäistä vetimistä.


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pianolyhty



Illat pimenee, joten tein lisää lyhtyjä. Tässä sisustuksessa käytin vaaleaa puuta sekä raikkaita sinivalkoisia kankaita ja nurkkaan tein jätskitikuista pienen pianon. Koskettimet onnistuin piirtämään suoraan valkoiseksi maalattuun puuhun 0,05 mm paksuisella permanent-tussilla, joka on muuten osoittautunut aika löydöksi. Jos miulla ei olisi ollut noin ohutta tussia, olisin varmaan yrittänyt tehdä koskettimet kutistemuovilla.




Kakluunin tein vanhalla mallilla energiajuomatölkistä. Käytin Lidlin sokerittoman juoman tölkkiä, koska se oli sopivan väritön ja vähäeleinen, eli kuvioiden piiloon maalaaminen onnistui helpommin. 

Avasin yläpään tölkinavaajalla ja teippasin leikatut reunat maalarinteipillä, jottei ne revi ihoa auki. Tällä kertaa leikkasin tulipesän aukon niin, että aukon tieltä pois leikattava osa taivutetaan luukuiksi. Edellisellä kerralla en osannut leikata reikää kerralla oikean kokoiseksi, joten jouduin tekemään luukut erillisestä metallilevystä, mikä sekin kyllä toimi ihan hyvin. Sain tehtyä nuo rengasmaiset korotukset helposti kaksipuolisella teipillä. 

Käytin maalaamiseen kiiltävää valkoista spraymaalia, tosin ei tuosta ihan posliinin kiiltävää tullut. Tulipesän luukut ja reunat maalasin kultaisella emalimaalilla.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Kukkanipsi


Pyörittelin vanhan roosan värisestä ricrac-nauhasta ruusukkeita, jotka liimasin hiusnipseihin. Nipsit oli miusta häiritsevän kiiltäviä, joten päällystin ne luonnonvalkoisella villalangalla aloittaen leveästä päästä, jotta siirtyminen reunalta toiselle käy helposti ja huomaamattomasti kapeassa päässä. Villalankapäällystyksen ansiosta nipsi pysyy paremmin paikoillaan liukkaissakin hiuksissa. 

lauantai 6. lokakuuta 2012

Pyhäkoulutyttö


Olen jo jonkun aikaa miettinyt miten kutistemuovista voisi muotoilla rusetteja. Sain vihdoin mallin toimimaan, vaikka se vaatikin aika kovien "taikasanojen" käyttöä. Piti aika monta kertaa laittaa kuviot takaisin uuniin pehmenemään, kun en ehtinyt muovailla tulikuumia palasia juuri oikeaan muotoon sen muutaman sekunnin aikana kun ne antaa periksi. Mutta onnistuin vihdoin ja miusta näistä tuli ihan söpöjä.

Lisää värejä
Rusetin kaava


torstai 4. lokakuuta 2012

Huopa-aaltoja


Tuo huopalaatikko kun oli esillä edellisten askartelujen jäljiltä niin tein muutaman korun lisää. Käytin näihin denim-sinistä, vaaleansinistä ja turkoosia huopaa noin sentin levyisinä suikaleina. Niputin suikaleet huolella niin että reunat oli millilleen päällekkäin, asettelin mutkille ja ompelin kiinni.


tiistai 2. lokakuuta 2012

Pitsihuopaa

  
Kokeilin tässä kaulakorussa pitsin ja huovan yhdistämistä. Liimasin kankaat yhteen Paverpolilla, joka siis toimii sekä kankaan kovettimena että liimana. Kokeilin piruuttani myös maitoliimamaista puuliimaa, sillä olin kuullut että sitä voi käyttää niin kuin köyhän miehen Paverpolina enkä kyllä huomannut mitään eroa tässä työssä. Tässähän en kylläkään käyttänyt sitä ensisijaisesti kovettimena vaan nimenomaan liimana että eihän se mikään ihme ollutkaan että se puuliima tässä toimi. En siis uittanut kankaita liimassa/kovettimessa kokonaan vaan sivelin ohuen kerroksen yhdyspinnalle, jotta huovan ihoa vasten tuleva pinta jäi pehmeäksi. Valitsin Paverpolin verrokiksi puuliiman Erikeeperin sijaan, koska puuliima on pitävämpää joten riitti kun sitä siveli ihan ohuen miltei näkymättömän kerroksen.