sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Kevät kukkii


Tein kevään kunniaksi kukkivan oksan seinälleni rautalangasta, ruskeasta florateipistä ja paperista. En valitettavasti löytänyt sopivia valmiita paperilehtiä tai kukkia, tai tähän sopivia lävistäjiä, joten kaikki piti leikata käsin. Mutta sen verran sain oiottua, että leikkasin yhdestä ympyrästä kahdeksan lehteä, ja sain siten aina leikattua kaksi suoraa syrjää yhdellä leikkauksella. Kääntelin lehtien ja kukkien reunoja käpristelemään vähän luonnollisemmin, mikä parantaa lopputulosta aina huomattavasti. 

Sain mielestäni väännettyä oksan tosi kivasti kolmiuloitteiseksi ja oksan haarat asettuvat mielenkiintoisesti ja elävästi eri tasoille. Valitettavasti se ei välity yläkuvasta kovin hyvin, alemmasta kuvasta saa ehkä jonkinlaisen käsityksen.

Yritys välittää oksan kolmiuloitteisuutta kaksiuloitteisella kuvalla.
Tämän oksan oli alunperin tarkoitus tulla roikkumaan katosta keskelle huonetta tilanjakajamaisesti, mutta lehtien alapuolet, jonne liimasin paperipäällysteisen rautalangan, eivät olleet tarpeeksi kauniit katseltavaksi. Olin jo ostanut nättiä keväänvihreää organzanauhaakin, jonka olisin sitonut rusetille oksan molempiin päihin, mutta miusta oksa oli selkeämpi ilman sitä.

Kukkiin käytetty tavallista kopiopaperia, puuvärejä ja helmiä. 


sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Sinivuokkoja


Tein äitienpäiväksi sinivuokkokortteja tuolla seitsemän kukan pop up -mallilla. Miulla oli vähän vaikeuksia löytää tarpeeksi pehmeän sinistä paperia, joten käytin Cansonin sävypaperia, joka on ehkä vähän liian paksua tähän. Lehtiä varten tein leimasimen softiksesta, ja ehkä seuraavaan korttiin onnistun asemoimaan lehdet kauniimmin.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Haikala

Suuri kysyntä heitti miulle haasteen tehdä vauvakortteja, jotka olisivat yksinkertaisen tyylikkäitä eivätkä liian söpösteleviä. Aikani paperia silputtuani sain aikaisiksi tälläisen pelkistetyn haikaran, jolla on nyytti nokassa. Vaikeutena tässä oli ensinnäkin saada linnusta haikaran näköinen ja toiseksi löytää sille oikea koko ja kohta kortista, ettei se lennä liian matalalla ja että se jää täysin kortin sisälle kun kortti suljetaan.

Haikara on tehty yhdestä palasta ja leikattu vain osin irti, kuten valoa vasten otetusta yläkuvasta näkyy. Jos tuon hassun muotoisen aukon ääriviivat olisivat normaalissakin valossa näkyneet noin selvästi, olisin varmasti leikannut taustan pois siipien kärjistä ylöspäin. Leikkausjäljen olisi voinut tehdä pilven reunan malliseksi ja liimata pilvessä kiinni olevan linnun taivaansiniselle korttipohjalle. Mutta pidin mielessä KISS-periaatteen eli keep it simple, stupid.